”Sovituksia Einar Odellin ohjelmistosta” -projekti sai alkunsa, kun kuulin Karkkilan museon saaneen lahjoituksena kaksi hyvin säilynyttä nuottivihkoa 1900-luvun alusta. Nuottivihkot oli kirjoittanut karkkilalainen harmonikansoittaja Einar Odell (1893–1971).
Olin tuumaillut jo muutamien vuosien ajan, löytyisiköhän jostakin Karkkilasta tallennettua kansanmusiikkia, jota voisin tuoda mukaan järjestämäni Fagerkulla Folk -festivaalin ohjelmaan. Muutamaa uusmaalaisista nuottikokoelmista silmään sattunutta kappaletta lukuun ottamatta materiaalia ei tullut vastaan.
Muutettuani Länsi-Uudellemaalle 2020 kiinnostuin alueelta tallennetusta pelimannimusiikista. Lohjan ja Nummen alueelta materiaalia löytyy runsaasti, ja siitä oli tehty valmiiksi myös useita nuottikokoelmia, joten siihen oli helppo tutustua. Alueella 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toimineista pelimanneista löytyi myös paljon tietoa. Karkkilalaisista soittajista tietoa ei sen sijaan löytynyt suoralta kädeltä, vaikka Karkkila onkin naapurissa.
Innostuin siis valtavasti, kun kuulin Einar Odellin muistiin merkitsemien kappaleiden löytäneen tiensä takaisin Karkkilaan. Toinen nuottivihkoista on päivätty 8.2.1915, ja päättelin toisen, päiväyksettömän nuottivihkon edeltäneen sitä. Nuottivihkot herättivät heti paljon kysymyksiä. Kuka Einar Odell oli? Miten ja missä hän oli oppinut soittamaan ja kirjoittamaan nuotteja? Miten hän oli päätynyt valitsemaan juuri nämä kappaleet, ja kenen kanssa hän soitti?
Joitakin vastauksia kysymyksiini löytyi Pekka Wikbergin kirjoittamasta ja Karkkilan kotiseutuyhdistyksen julkaisemasta artikkelista (49/2023, 10). Artikkelin mukaan Odellit asuivat Haukkamäessä. Heidän talonsa sijaitsi Haukkamäen koulun läheisyydessä, ja sen oli rakentanut Einarin isä Kustaa Adolf Odell, joka toimi vuosisadan vaihteen tienoilla tehtaan työnjohtajana. Myös Einar teki työuransa tehtaalla ja nousi lopulta puhdistamon johtajaksi. Koko suvun kerrotaan olleen musikaalinen.
Odellin nuottivihkoista löytyi eniten myös Lohjalla samoihin aikoihin suosittuja tanssilajeja: polkkia ja valsseja. Lisäksi niihin oli merkitty muistiin masurkka, polkkamasurkka, muutama sottiisi, saksanpolkka, marssi ja ”Krakoviak” – tanssi, joka tunnetaan meillä myös nimellä rakojaakko. Näiden lisäksi Odell oli kirjoittanut muistiin yhden polskan nimellä ”Polska från Wermland”.
Projektissani kirjoitan Odellin kappaleet puhtaaksi ja sovitan ne käytettäväksi erilaisille pelimannikokoonpanoille. Tavoitteenani on tuoda kappaleet jälleen aktiiviseen käyttöön tekemällä sovituksia, joihin on helppo päästä mukaan soittamaan. Aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan kappaleisiin ja sovituksiin pelimannileirillä Karkkilassa heinäkuussa 2027, viikolla 29 (19.–23.7.). Leirille osallistuminen edellyttää vain jonkin soittimen perusteiden hallintaa. Viikko huipentuu konserttiin Karkkila-Högforsin työläismuseon Pakarissa lauantaina 24.7. osana Fagerkulla Folkia. Tiedot leiristä tarkentuvat keväällä 2027, mutta ajankohdan voi laittaa kalenteriin jo nyt!
Suurimmat kiitokset TTA-säätiölle ja Musiikinedistämissäätiölle, joiden tuki mahdollistaa työskentelyni Odellin nuottivihkojen ja uusien sovituksien parissa.
(Artikkelin kuvassa: Haitaristit Yrjö Friman ja Einar Odell vuonna 1914. KRS.)